Tämä valokuvanäyttely on hyppy vaihtoehtohistoriaan. Kerron, millaista olisi Petsamossa, Sallan itäosassa, Lavansaaressa ja monella menetetyn Karjalan paikkakunnalla, jos ne kuuluisivat edelleen Suomeen. Eli jos talvi- ja jatkosotaa ei olisi sodittu ollenkaan tai ainakaan Moskovan rauhaa solmittu. Tämä on mielikuvitusmatka.
Nyt em. paikat kuuluvat Venäjään. Niissä on lähinnä post-sovjeettista todellisuutta. Vaikka ne kuuluisivat edelleen Suomeen, ei kuitenkaan olisi enää ”Karjalan laulumaita”. Kapitalismin vaikutuksesta niissä olisi saman näköistä kuin muuallakin nykyisen Suomen itäisissä osissa. Suomalaiset kauppaketjut olisivat sielläkin ja infrastruktuuri olisi kehittynyt.
Olen toteuttanut tämän mielikuvitusmatkan valokuvaamalla dronellani paikkoja nykyisen itäisen Suomen ja Finnmarkin eli Koillis-Norjan alueella. Kuvien nimet eivät siksi kerro todellisista paikoista vaan ne kertovat, millaista voisi olla esimerkiksi Karjalan kannaksella, Kalastajasaarennossa tai Lavansaaressa, jos ne olisivat koko ajan kuuluneet Suomeen.
Saman tyyppistä voisi olla myös em. alueiden kuuluessa Venäjään, jos se keskittyisi naapurimaihinsa hyökkäilyn ja muun sotilaallisen pullistelun sijasta oman infrastruktuurinsa kehittämiseen.
Koska Venäjän valtion media tulee varmaankin käyttämään näyttelyäni osana propagandaansa, niin tehdäänpä yksi asia selväksi: en halua Suomen Neuvostoliitolle menettämiä alueita takaisin Suomelle. En ole revisionisti. En halua mökkipaikkaa Uukuniemen Rossinniemestä, jossa esi-isäni asuivat 300 vuoden ajan ennen talvisotaa.
Yhtäkään näyttelyni valokuvista en siis ole oikeasti kuvannut Venäjän federaation alueella, mutta kylläkin lähellä sen luoteisrajaa.
Kaikki kuvat ovat ilmakuvia, jotka olen kuvannut droonilla DJI Mavic 3. Siinä on erinomainen Hasselbladin kamera. Kuvatessani olen noudattanut tarkasti Suomen ja Norjan dronelentosääntöjä.
Näyttely on esillä hotelli Lehmirannassa huhtikuun ja Hangon kirjastossa kesän 2026.
