Jotkut kuvittelevat, että suomalaiset ovat aina asuneet Suomessa. Enempää ei voisi olla väärässä. Viime jääkaudella nykyisen Suomen alueella ei asunut ketään eikä mitään, kun täällä oli 2-3 kilometriä paksu jäätikkö.
Ennen ajateltiin, että suomalaiset ovat tulleet yhtenä joukkona Volgan mutkasta. Varmasti ei tultu yhtenä joukkona yhtään mistään, koska sellaista joukkoa ei voi hallita nykyajan välineilläkään. Osa nykyisten suomalaisten esi-isistä on kyllä tullut siitäkin suunnasta.
Geneettisellä sukututkimuksella ihminen voi DNA:nsa avulla tutkia omia juuriaan jopa Afrikkaan asti. Olennaisia ovat geneettinen äitilinja ja isälinja, siis mitokondrio-DNA (mtDNA) ja Y-kromosomin DNA (Y-DNA). Y-DNA periytyy isältä pojille, mutta mtDNA äidiltä kaikille lapsille.
Nykyisistä suomalaisista 41%:n mtDNA on H tai jokin sen alahaploryhmistä. Itse olen haploryhmää H3B6a, joka tarkoittaa useampaa mitokondrio-DNA:n mutaatiota H:n jälkeen, mutta olen silti ensimmäisen H-naisen perillinen suorassa alenevassa polvessa.
H-haploryhmän naiset viettivät viime jääkautta Franko-Kantabriassa, nykyisen Etelä-Ranskan ja Pohjois-Espanjan alueella. H-naiset elivät jääkaudella Madeleinen kulttuurissa, jonka tuotantoa ovat Lascauxin ja Altamiran luolamaalaukset. Näin ollen 41% suomalaisista voi ajatella, että nuo maalaukset ovat esiäitien maalaamia. Tai esienojen. Ei voida sanoa, että ne olisivat pelkästään miesten tai pelkästään naisten maalaamia.
Viime jääkaudella mannerjäätikön ollessa laajimmillaan Euroopassa pystyi elämään kolmella alueella: Franko-Kantabriassa, italiassa ja välillä Kreikasta Ukrainaan. Aasian puolella ihmisasutukselle soveltuvaa aluetta oli esimerkiksi Pohjois-Kiinassa ja Siperiassa. Kyllä, Siperiassa oli lauhaa.
H-äitilinjan lempinimi on Helena. Toiseksi yleisin äitilinja Suomessa on U, ”Ursula”. Sitä on löydetty luurangoilta eri puolilta Euraasiaa. Kolmanneksi yleisin, 8%, on W, ”Wilma”. Loput ovat V ”Velda” ja J ”Jasmine”.
Suomalaisten H-esiäidit ovat eläneet Lounais-Euroopassa silloin, kun Suomenniemi oli jään ja veden alla. Suomalaisten isälinjat ovat sitten toinen juttu. Suurin osa eurooppalaismiehistä on 5000 vuotta sitten Mustanmeren pohjoispuolella eläneiden jamnojen jälkeläisiä suorassa alenevassa polvessa, mutta suurin osa suomalaisista ei. Jamnat levittäytyivät itään, pohjoiseen ja länteen luultavasti härkävankkureilla, sillä heillä oli käytössään pyörä ja hoidossaan karjaa. Härkävankkuri oli neoliittisen kivikauden matkailuauto, jolla pystyi liikkumaan pitkiäkin matkoja, kävelyvauhtia. Ja aikaahan kivikaudella riitti.
Nykypäivän espanjalais-, ranskalais- ja saksalaismiehistä yli 60 % kuuluu geneettisen isälinjan haploryhmiin R1a ja R1b, jotka ovat juuri jamnojen jälkeläisille tyypillisiä. Heidän esi-isänsä siis elivät nykyisen Ukrainan ja Etelä-Venäjän alueella.
Yksi olennainen jamnojen vaikutus on eurooppalaisten fyysinen koko: eurooppalaiset ovat keskimäärin isokokoisempia kuin lähes kaikki muut ihmiset. Jamnat olivat myös vaaleampia ja ruskeasilmäisiä, kun heitä edeltäneet paleoeurooppalaiset miehet olivat tummia ja sinisilmäisiä. Liekö suuremmasta koosta seurannut myös taipuisuus sotaisuuteen?
Suomalaismiehistä jamnojen isälinjoja on kuitenkin vain 8,5%:lla. Suurin osa suomalaisista, 58%, kuuluu isälinjaan N1c, ”Niilo”, joka on vaeltanut Uralilta asti Suomeen, sukupolvi kerrallaan. Toiseksi yleisin on I, ”Ivar”, 28% suomalaismiehistä.
Naisille eivät isälinjan geenit periydy, mutta nainen voi ajatella isälinjakseen sen, mikä isällään ja veljillään on. Isälinja periytyisi naisillekin, jos heillä olisi Y-kromosomi.
On arveltu, että jamnat ovat vaikuttaneet Suomenkin alueella, nimittäin autosomaalinen DNA eli muu kuin sukusoluihin liittyvä viittaa siihen suuntaan. Sen seurauksena suomalaiset näyttävät samanlaisilta kuin muutkin eurooppalaiset, eivätkä ole fyysiseltä kooltaan pieniä. Toki ravinnolla ja muulla hyvinvoinnilla on myös suuri vaikutus fyysiseen kokoon.
Nuorakeraamisen eli vasarakirveskulttuurin ihmiset Suomessakin olivat 75-prosenttisesti jamnojen jälkeläisiä. He toivat tänne maatalouselinkeinot. Miksi täällä sitten on paljon ”Niilon poikia” eli N-haploryhmää?
Kun suomalaisten isälinjat ovat idästä ja äitilinjat kuitenkin hyvin eurooppalaiset, voi ajatella, että paleoeurooppalaiset naiset lisääntyivät innolla idästä tulleiden kanssa. Tulijat idästä (joskin Baltian kautta) lienevät olleen lähinnä miehiä ja heillä on ollut jotain erityistä, kuten taito käyttää rautaa. Kun äärioikeistossa pelätään, että ”Ne tulee ja vie meidän naiset ja työt”, niin se tapahtui jo kaksi tuhatta vuotta sitten. Samaa lienee moni paleoeurooppalainen mies valittanut jo silloin.
”Niilon pojat” toivat mukanaan myös suomalais-ugrilaisen kielen. Heitä tuli monessa aallossa, ensin nykyisten saamelaisten esi-isät ja vasta sitten itämerensuomalaiset eli suomalaisten ja virolaisten esi-isät.
Jamnojen kieli taas oli proto-indo-eurooppalainen ja onkin arveltu, että ennen saamea ja suomea Suomessa puhuttiin germaanissukuista kieltä. Ainakin jostain saameakin aiemmasta kielestä on peräisin erinäisiä paikannimiä, kuten Saimaa, Päijänne ja Inari.
Toisaalta saamelaisilla jamnojen haploryhmiä R1a ja R1b on yhteensä 27%, kun N-tyyppiä on 42% (suomalaisilla R1a+R1b: 8,5%, N1c: 58%). Siitä päätellen jamnat ovat sekoittuneet enemmän saamelaisten esi-isiin kuin myöhemmin tulleisiin suomalaisten esi-isiin.
Suomalaiset ja virolaiset olivat vielä 2000 vuotta sitten samaa kansaa, jolla oli yhteinen kieli, jossa toki oli erilaisia murteita. Silloin kun liikuttiin pääasiassa veneillä, Suomenlahti ei erottanut vaan yhdisti. Suomi asutettiin aika paljon lounaan suunnasta. Vertailun vuoksi: Myös antiikin Kreikassa meri yhdisti pikkuvaltioita ja siirtokuntia toisiinsa, eikä erottanut. Veneellä pääsi.
Sisämaahan Suomessa pääsi jokia pitkin. Muuten maa oli umpimetsää vesistöjä ja tuntureita lukuun ottamatta. Asutus laajenikin meren rannikoilta jokien rannoille jo vuosituhansia sitten.
On siis selvää, että suomalaiset eivät ole asuneet aina Suomessa, eivätkä ole tulleet yhtenä joukkona mistään. Suomalaisia ei edes ollut esimerkiksi 3000 vuotta sitten. Suomalaisista on tullut suomalaisia vasta Suomessa, kun monesta suunnasta tulleet ihmiset omine kulttuureineen ovat sulautuneet.
Suomalaisten juuret ovat jääkauden ajalta Etelä-Euroopassa ja myöhemmältä ajalta myös Aasian puolella, Siperiassa. Tältä pohjalta täytyy ajatella, että kaikki Suomessa ovat maahanmuuttajien jälkeläisiä tai itsekin maahanmuuttajia. Kun nykyisten suomalaistenkin esi-isät ovat tulleet muualta, ei pidä murehtia, jos joku tulee muualta Suomeen. Ja mitään väestönvaihtoa ei ole tekeillä kuin äärioikeiston mielikuvituksessa, jossa liikkuu myös liskoihmisiä ja Maa on litteä.
