Oletko koskaan miettinyt, miksi Euroopassa puhutaan juuri indoeurooppalaisia kieliä? Tai miksi eurooppalaiset ovat fyysisesti pidempiä kuin ihmiset muualla? Yksi kulttuuri on vaikuttanut olennaisesti siihen, millaisia ihmisiä Euroopassa nykyään asuu. Noin vuosina 3600–2200 eaa. nykyisten Ukrainan ja Etelä-Venäjän alueella ulottunut kulttuuri, jamnat, alkoi levittäytyä itään, länteen ja pohjoiseen. Suurin osa nykyisistä eurooppalaisista on jamnojen jälkeläisiä ja puhuu heidän kielestänsä kehittyneitä kieliä.
Pyörä, vankkuri ja kuolaimet olivat neoliittisen kivikauden huippukeksintöjä
Jamnat olivat Euroopassa ensimmäisiä, jotka ottivat käyttöön pyörän, noin 3300 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Ennen jamnakulttuuria oli pyörä otettu käyttöön Aasian puolella Mesopotamiassa, jonka sotavaunut tunnetaan historiassa hyvin. Sitä ei tiedetä, ketkä pyörän alun perin keksivät. Aluksi pyörät olivat umpipuisia ja vasta noin 2000 eKr. keksittiin, että pyörää voi keventää tekemällä siihen aukkoja. Mahdollisesti ennen ajoneuvoissa käytettävää pyörää keksittiin savenvalajan pyörä, dreija.
Jos pyörää ei olisi koskaan keksitty, maailma olisi hyvin erilainen nyt. Hevosvetoiset purilaat kuluisivat nopeasti käytössä. Niiden merkkejä tuskin olisivat BMW, Volvo ja Kia.
Jamnoilla oli karjaa, siis kesytettyjä eläimiä: nautoja, lampaita ja hevosia. Härkä- ja hevosvankkureilla oli helppo matkustaa laajassa aromaastossa pitkiäkin matkoja. Vankkuri oli tuon ajan matkailuauto, jossa saattoi yöpyä vaikka keskellä aroa. Ruoka, vesi ja saviastiat kulkivat helposti mukana. Vankkureita on löydetty monista jamnojen haudoista.
Jamnat myös ratsastivat hevosilla. Kun paimenkoiran kanssa voi jalkaisin liikkuva paimen paimentaa vain sadan lampaan lammaslaumaa, voi hevospaimenella olla 500 lampaan lauma. Vanhimmista arkeologien löytämistä jamnojen hevosten leuoista on havaittu orgaanisista materiaaleista (köysi ja nahka) tehtyjen kuolainten jälkiä. Pronssiset kuolaimet tulivat käyttöön Euroopassa pronssikaudella, joka oli Kaukasuksella 3700-3500 luvuilla eaa. ja muualla Euroopassa sen jälkeen. Kuolaimet olivat aikansa huipputeknologiaa, koska kuolainten ja niihin kiinnittyvien suitsien avulla hevonen saadaan kääntymään ja pysähtymään. Hevosen ratti ja jarru siis. Jalustimet taas muuttivat sodankäyntiä sen jälkeen, kun ne keksittiin paljon myöhemmin, Kiinassa 200-400-luvuilla jKr.
Jamnat olivat paimentolaisia, jotka pystyivät siirtymään lampaiden ja muiden eläintensä kanssa sinne, missä oli eläimille ruokaa. Nämä paimentolaiset kykenivät levittäytymään myös maanviljelijöiden asuttamille seuduille. Ristiriitojahan siitä tietenkin syntyi, jopa sotia.
Sota lienee keksitty jo silloin, kun homo sapiens ja homo neanderthalensis elivät Euroopassa rinnakkain. Sotimiseen käytettävien välineiden kehitys on tunnetusti aina johtanut teknistä kehitystä. Aroilla heimosotia sotineet jamnat ottivat käyttöön kaksipyöräiset sotavaunut, jotka saivat kevyet puolapyörät Sintashtan kulttuurissa Ural-vuorten eteläpuolella (2200–1900 eKr., kuparikaudella). Kaksipyöräinen sotavaunu oli vähemmän vakaa kuin nelipyöräinen hevosvaunu ja vaati siksi käyttäjältään enemmän, mutta se oli nopea ja sen kyydistä oli hyvä heittää keihäitä tai tökkiä niillä.
Eurooppalaiset kielet levisivät jamnojen mukana ympäri Eurooppaa
Vankkureilla jamnojen oli helppo ja nopea matkustaa aromaastossa ja hevosilla metsissä.
Jamnojen levittäytyessä levisi myös heidän kielensä, indoeurooppalaisten kielten alkumuoto proto-indo-eurooppalainen kieli (PIE) ja sen useat haarautumat. Kielentutkijoiden mukaan PIE sisälsi uusiin innovaatioihin eli vaunuilla liikkumiseen ja villaan liittyvää sanastoa, kuten akseli, pyörä, vaunut, aisa, lammas, lanka ja villa. Kun PIE hajaantui eri kieliryhmiksi (germaani, slaavi, baltti, keltti, kreikka, tokaariset kielet ym.) jäivät nämä sanat niissä käyttöön, mutta muuntuivat vähitellen.
Sana jamna tulee venäjän kielen sanasta jama, joka tarkoittaa kuoppaa ja jamnaja kuoppiin liittyvää. Jamnat olivat Euroopan ensimmäinen kuoppahautakulttuuri: he hautasivat vainajansa kuoppiin ja luultavasti tärkeiden henkilöiden hautojen päälle he rakensivat kummut, kurgaanit eli tumulukset. Ruumiit makasivat selällään yleensä polvet koukussa. Osassa hautauksista käytettiin lisäksi okraa. Jamnojen kuoppahautoja on löydetty kymmeniä tuhansia, ja moniin niistä on haudattu omistajiensa kanssa myös eläimiä, etenkin hevosia. Kuoppahautakin on ollut eräänlainen innovaatio ja se on korvannut polttohautauksen.
Jamnojen jälkeläisiä löytyy Kiinasta asti
Härkä- tai hevosvaunuilla jamnojen oli helppo liikkua aroa pitkin käyden kauppaa ja sotia. Vuosituhansia sitten nykyisten Ukrainan ja Etelä-Venäjän aroalue yhdisti toisiinsa Balkanin, Lähi-Idän ja Kiinan. Pronssin valmistuksessa käytettävä tina oli tärkeä kauppatavara, samoin hevoset.
Xinjiangista, Kiinan läntisimmästä osasta on löydetty vaaleatukkaisten ihmisten muumioita. Vanhimmat muumioista ovat ajalta noin 2000 eaa. Muumioiden geeneistä on eristetty geneettisen isälinjan eli Y-DNA:n haploryhmä R1a1, joka on syntynyt parin mutaation jälkeen jamnojen haploryhmästä R1a. Nykyisistä Tarimin tasangon asukkaista Kiinassa noin 30% kuuluu haploryhmään R1a1.
Haploryhmä tarkoittaa yksinkertaistetusti geenin pätkää. Haploryhmä on ihmisen perimän tyyppi, joka on eri alkuperää olevilla väestöryhmillä erilainen. Se tarkoittaa genominosan kehityslinjaa ja keskenään lähisukuisten DNA:n haplotyyppien eli geenityyppien joukkoa. Haploryhmän R1 arvellaan syntyneen Etelä-Siperian ja Kazakstanin alueella jo paleoliittisella kaudella – silloin, kun suurin osa Euroopasta oli mannerjäätikön alla. R1a ja R1b ovat syntyneet R1:stä mutaatioiden seurauksena.
Jamnojen jälkeläisiä suorassa isälinjassa ovat kaikki, joilla on Y-DNA:ssaan haploryhmä R tai jokin sen mutaatioista, R1a jotain tai R1b jotain, esimerkiksi R1a1b1a. Nykyään käytetään lyhempiä koodeja, esimerkiksi tämän kirjoittaja kuuluu haploryhmään R-YP682. Mutaatioita syntyy yksi tai useampi vuosituhannessa. Haploryhmäni R-YP682 syntyi noin 2000 vuotta sitten mutaation seurauksena R-Y5570:sta. Linjan yhteinen esi-isä syntyi noin vuonna 50.
Nykytekniikalla voidaan yksittäisen ihmisen geenit tutkia tarkasti yhden poskesta vanupuikolla otetun näytteen perusteella ja kun tietokannoissa on tuhansien ihmisten näytteiden tietoja, on populaatioiden geenien tutkiminen tilastomatematiikkaa. Tekniikka on kehittynyt viime vuosina niin, että DNA:n monistaminen on nopeaa ja edullista.
Tässä en kerro naisista mitään, koska heillä ei ole Y-kromosomia eikä siksi myöskään Y-kromosomin haploryhmiä. Y-kromosomissa oleva geneettinen isälinja periytyy vain pojille. Jokainen nainen voi silti katsoa edustavansa samaa haploryhmää kuin isänsä ja veljensä. Geneettinen äitilinja (mtDNA) taas periytyy sekä miehille että naisille, koska se taas sijaitsee solujen mitokondrioiden DNA:ssa.
Puoli Eurooppaa on jamnojen jälkeläisiä
Jamnat jättivät eurooppalaisten geeneihin haploryhmät R1a, R1b ja niiden alahaploryhmät.
Osalla jamnoista matka jatkui (ehkä sukupolvi toisensa jälkeen) Atlantin rannikoille saakka, Espanjaan ja Irlantiin asti. He veivät mukanaan geeninsä R1b:n alahaploryhmineen. Sitä on vieläkin yli 80%:lla miehistä Irlannissa, Baskimaalla ja Bretagnen seudulla.
Jos lasketaan jamnaperäiset haploryhmät R1a ja R1b yhteen ovat maat, joissa on eniten jamnojen jälkeläisiä Espanja (71%), Ranska (61,5%) ja Saksa (60,5%). Maakunnista huippu on Baskimaa, jossa miehistä 85% on jamnojen jälkeläisiä. Seuraavina tulevat Skotlanti (81%), ja Normandia (77%). Latvialaismiehistä jamnojen jälkeläisiä suorassa isälinjassa on yhteensä 52%, italialaisista 43%, norjalaisista 57,5%, portugalilaisista 57,5%, venäläisistä 52%, hollantilaisista 53%, ruotsalaisista 37,5% ja suomalaisista vain 8,5% (lähde: https://www.eupedia.com/europe/european_y-dna_haplogroups.shtml).
Jamnojen tuomat geenit näkyvät siis edelleen nykyisten eurooppalaisten geeneissä. R1a on yleinen Itä-Euroopassa ja R1b Länsi-Euroopassa. Arvellaan, että R1a levittäytyi ensin metsävyöhykkeelle ja R1b ensin arovyöhykkeelle.
Nykyinen Eurooppa on nykyisenlainen juuri jamnojen vaikutuksesta. Jos jamnat eivät olisi levittäytyneet heimo tai perhe kerrallaan Eurooppaan, täällä puhuttaisiin nykyään ihan muita kieliä kuin esimerkiksi saksaa, ranskaa ja englantia. Kansoilla olisi luultavasti hyvinkin erilaiset tavoitteensa kuin nykyään, eikä Euroopan Unionia olisi koskaan perustettu.
Jamnat ja nuorakeraamikot elivät rinnakkain ja sekoittuivat keskenään
Jamnat ja nuorakeraamisen kulttuurin ihmiset olivat keskenään tekemisissä. Alueella Tonavalta Uralille olivat idempänä jamnat ja lännempänä nuorakeraamikot eli vasarakirveskansa.
Pohjois-Euroopassa nuorakeraaminen kulttuuri levisi jamnojen jälkeläisten mukana ja samalla levisivät esivaiheissaan germaaniset, balttilaiset ja slaavilaiset kielet. Nuorakeraaminen kulttuuri oli sama kuin vasarakirveskulttuuri.
Kuva: Wikipedia
Vasarakirveskulttuurin vasarakirves on ollut periaatteessa sekä työkalu että sota-ase. Vasarakirves on kivikirves, jonka perä on vasaramainen ja jonka päällä on usein kuvio, joka on tehty muistuttamaan kupari- tai pronssikirveiden valusaumoja. Vasarakirveitä valmistettiin siellä, missä ei vielä osattu käyttää pronssia tai edes kuparia. Pronssi oli vasarakirveskulttuurin aikana käytössä vasta Kaakkois-Euroopassa ja Lähi-Idässä. Neoliittisen kivikauden vasarakirveskulttuuri oli Keski- ja Pohjois-Euroopassa päättämässä kivikautta ja sitä seurasi pronssikausi.
Kuitenkin löydetyissä vasarakirveissä on vain vähän käytön jälkiä, mikä antaa vinkkiä siitä, että niillä on ollut jokin muu käyttötarkoitus. Ehkä ne ovat olleet jonkinlaisia statusesineitä, aikansa mersuja, ja ehkä niillä on kerrottu, mikä asema yhteisössä niiden omistajilla on ollut. Ehkä. Menneiden ihmisten ajatuksista ei ole varmuutta.
Nuorakeraamikkojen kielellistä vaikutusta on luultavasti säilynyt Suomessa. Jopa neljäsosan Suomen suurimpien järvien nimistä arvellaan tulevan kielestä, jota nykyisen Suomen alueella puhuttiin ennen saamea ja suomea. Esimerkiksi nimet Saimaa, Päijänne ja Inari tulevat täältä jo ajat sitten kadonneesta kielestä, luultavasti juuri nuorakeraamikkojen puhumasta indoeurooppalaisesta kielestä. Olisi vaikeampi selittää, mitä muuta kieltä kuin indoeurooppalaista täällä olisi puhuttu ennen saamea.
Eurooppalaiset ja eurooppalaisten geenit vaihtuivat
Levittäydyttyään pitkin Eurooppaa jamnat syrjäyttivät erään arvion mukaan noin 70 prosenttia Keski-Euroopan väestöstä ja noin 30 prosenttia Iberian niemimaan väestöstä. On arveltu, että jamnojen mukana vaihtui jopa 80 prosenttia eurooppalaisten geeneistä.
Jamnakulttuurin ja sen seuraajien mukana levisi pitkin Eurooppaa täysin uusien isälinjojen R1a:n ja R1b:n geenejä, kun taas muun muassa haploryhmä G2 hävisi laajalta alueelta. Jäämies Ötzi kuului sen tarkempaan alahaploryhmään G2a2b, joka on nykyään Euroopassa hyvin harvinainen.
Alkuvaiheessa Eurooppaan tulleiden jamnojen arvellaan olleen lähes yksinomaan miespuolisia sotureita, jotka lisääntyivät alkuperäisväestöön kuuluneiden naisten kanssa. Sen vuoksi eurooppalaisten geneettiset äitilinjat eivät muuttuneet yhtä radikaalisti kuin isälinjat. Nykyisin jopa kaksi kolmasosaa eurooppalaisista miehistä polveutuu suoria geneettisiä isälinjoja pitkin jamnoista.
Miksi jamnat menestyivät?
Ennen jamnojen tuloa heitä edeltäneitä paleoeurooppalaisia on kuollut joukoittain paiseruttoon. Suuri osa paleoeurooppalaisista on saattanut kuolla ruttoon jo ennen jamnojen saapumista, tai sitten jamnat ovat olleet sille vastustuskykyisiä.
Siitä ei ole varmuutta, ovatko jamnat ja heidän jälkeläisensä levittäneet kulttuuriaan ja geenejään väkivaltaisesti. Varsinaisia valloitussotia he eivät tiettävästi käyneet, mutta keskenään heimosotia kylläkin. Jamnat ovat olleet paleoeurooppalaisia isompia ja vahvempia. Yksi jamnojen vaikutus nykypäivän Eurooppaan onkin suurempi fyysinen koko (eli eurooppalaisten pituus) ja sen tuoma voimakkuus. Selitys jamnojen menestykselle voi olla niinkin yksinkertainen, että paleoeurooppalaiset naiset halusivat pariutua isokokoisten ja voimakkaiden jamnamiesten kanssa ja saada heidän kanssaan jälkeläisiä. Tai sitten naisten mielipidettä asiasta ei kysytty. Joka tapauksessa eurooppalaisten geneettiset isälinjat muuttuivat valtavasti jamnojen vaikutuksesta, mutta geneettiset äitilinjat pysyivät lähes ennallaan.
Myös nykysuomalaisten suurempi fyysinen koko ja eurooppalainen ulkonäkö viittaavat siihen, että meilläkin on jamnojen jälkeläisten tuomia geenejä. Geneettisten isä- ja äitilinjan lisäksi puhutaan autosomaalisista geeneistä, joita ovat kaikki muut geenit kuin sukusolut, 22:ssa kromosomissa. Voi olla, että suomalaisten autosomaaliset geenit ovat suurelta osin peräisin nuorakeraamisesta eli vasarakirveskulttuurista, jamnojen jälkeläisiltä. Osa onkin sitten siperialaista perua.
Eräs yksinkertainen selitys jamnojen kyvylle levittäytyä on jamnojen kyky sietää maitoa, jolle aiemmat paleoeurooppalaiset olivat intolerantteja. Maito on ollut kivikaudellakin tärkeä proteiini, jonka ansiosta jamnat ovat olleet terveempiä ja kookkaampiakin kuin ihmiset, joiden alueille nämä paimentolaiset levittäytyivät. Suomensukuiset erottaa muuten nykyään Venäjällä siitä, että he ovat laktoosi-intolerantteja.
Raudan keksiminen on vaikuttanut siihen, keitä Suomessa nykyään asuu
Jamnat ovat siis vaikuttaneet olennaisesti eurooppalaisten geneettisiin isälinjoihin ja jonkin verran aasialaistenkin. Selkeä poikkeus Euroopassa on Suomi, jossa jamnojen geneettisten isälinjojen R1a- ja R1b-haploryhmiä on yhteensä vain 8,5%:lla. Suomalaismiehistä noin 58% kuuluu haploryhmään N1c. Miksi Suomi on poikkeus koko Euroopassa?
Ennen itämerensuomalaisia Suomenniemelle noin 2850 eaa. levittäytynyt nuorakeraaminen väestö koostui 75-prosenttisesti jamnojen jälkeläisistä. Kun suomalais-ugrilaiset eli tarkemmin sanottuna itämerensuomalaiset sitten saapuivat Suomenniemelle ajanlaskun alun paikkeilla, he toivat mukanaan omat geeninsä, Y-DNA:n haploryhmän N1c. Tämän haploryhmän esihistoria juontuu Itä-Siperiaan ja Kiinaan asti. Luultavasti metsästäjät ja kauppiaat levittäytyivät tänne idästä ja etelästä vähitellen eli sukupolvi toisensa jälkeen. Uusimpien tutkimusten mukaan suomalaisten esi-isät tulivat tänne sekä idästä että etelästä, Baltiasta.
Ylivertainen teknologia lienee auttanut asiaa: rauta. Raudan käyttäminen aseissa ja auroissa lienee hurmannut naiset Baltiassa ja Suomenniemellä, tai sitten teräksisillä miekoilla on ollut helppo taistella niitä miehiä vastaan, joilla on ollut pronssiset miekat.
Ihmiset ovat ennenkin liikkuneet
Ihmisten liikkuminen ei ole uusi asia. Jos joku henkilö väittää, että jokin kansa on aina asunut nykyisellä paikallaan, niin enempää ei voisi olla väärässä. Esimerkiksi suomalaiset eivät ole voineet asua aina Suomessa, koska vasta 8000 vuotta sitten täällä oli parin kilometrin kerros jäätä, jonka alla ja päällä ei elänyt yhtään mikään.
Liike on ollut toki paljon hitaampaa kuin nykyään, mutta vankkureilla ja hevosella on päässyt kuitenkin nopeammin kuin kävellen. Nykyäänkin kävellen voi vaikka kiertää koko maailman, jos käyttää siihen riittävästi aikaa ja kenkiä.
Homo sapiens on liikkunut maapallolla joka suuntaan ees ja taas, ja ennen sapiensia etenkin Euroopassa vaikutti homo neandertalis, jonka geenejä on nykyistenkin sapiensien geeneistä pari prosenttia. Homo neandertalis ja homo sapiens ovat siis lisääntyneet keskenään kauan sitten.
R1-haploryhmien arvellaan siis tulleen alkujaan Siperiasta. Viime jääkauden ollessa laajimmillaan Pohjois-Kiina ja Siperia olivat jäätöntä aluetta ja se oli yksi harvoista alueista koko Euraasiassa, joissa ihminen pystyi yleensä elämään. Itä-Siperiasta muuten lähtivät liikkeelle myös inuiittien ja intiaanien esi-isät, jotka ylittivät Beringinsalmen paikalla olleen kannaksen, kun merenpinta oli yli sata metriä nykyistä alempana.
Kirjallisuutta ja linkkejä:
- https://www.eupedia.com/europe/european_y-dna_haplogroups.shtml
- Karin Bojs: Homo europaeus. Eurooppalaisen ihmisen pitkä historia. Minerva Kustannus Oy 2016.
- Valter Lang: Homo Fennicus. Itämerensuomalaisten etnohistoria. SKS 2020.
- Haggrén, Halinen, Lavento, Raninen & Wessman: Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle. Gaudeamus 2015.
- David. W. Anthony: The horse, the wheel and language. How bronze-age riders from the Eurasian steppes shaped the modern world. Princeton University Press 2007.
- https://yle.fi/a/3-7807232
- https://yle.fi/a/74-20022116
- https://yle.fi/a/3-5148185
- https://www.is.fi/suomi100/art-2000005208640.html
- https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kulttuuri/professori-volker-heyd-miten-pieni-jamna-kansa-muutti-euroopan-5000-vuotta-sitten
