Henkilöauton valmistaminen kuluttaa energiaa 5-10 kertaa enemmän kuin auto tulee ikinä kuluttamaan. Siksi vanhan polttomoottoriauton ajaminen loppuun on ekologisempi vaihtoehto kuin sen vaihtaminen uuteen sähköautoon. Näin on siitä huolimatta, että auton polttomoottorin hyötysuhde on huono, 25-50%. Mutta ekologisin vaihtoehto on ajaa vanha polttomoottoriauto loppuun käyttämällä uusiutuvaa polttoainetta. Uusiutuvia polttoaineita eli biopolttoaineita on saatavilla myös Suomen huoltoasemilla.
Vanha diisseli muuttuu ekoautoksi biodieselillä
Kun polttoaineena ei käytä maan alta porattavasta öljystä tehtyä dieselöljyä, auto ei lisää ilmakehään hiilidioksidia. Siispä vanha dieselauto muuttuu ekoautoksi uusiutuvalla dieselöljyllä, joka valmistetaan rasvajätteestä. Dieselautoosi voit tankata uusiutuvaa dieseliä yli sadalla huoltoasemalla Suomessa. Sen nimi on Nesteellä My, St1:llä HVO ja ABC:llä Nero Diesel.
Suomessa uusiutuva dieselöljy valmistetaan teollisuuden ja ruokaketjujen jäterasvoista. Uusiutuvalla dieselöljyllä on huono maine siksi, että aikaisemmin sen pääraaka-aineena oli palmuöljy, jota monissa tropiikin maissa viljellään kaatamalla sademetsää ensin.
Suomessa kaikkea uusiutuvaa dieseliä voi tankata huoletta, sillä se soveltuu kaikkiin dieselmoottoreihin. Sitä voidaan käyttää aivan normaalissa dieselmoottorissa korkeina pitoisuuksina fossiilisen dieselin seassa tai sellaisenaan. Toisenlaista on Keski-Euroopassa myytävä vanhemman tyyppinen biodiesel (FAME, RME), jonka sekoitussuhde fossiiliseen dieseliin on Euroopassa rajattu 7 prosenttiin.
Uusiutuva diesel auttaa monia yrityksiä pienentämään hiilijalanjälkeään. Esimerkiksi Finavian lentoasemilla käytettävät työkoneet kulkevat kaikki uusiutuvalla dieselillä. Suomalainen Neste on maailman suurin uusiutuvan dieselin valmistaja ja Nesteen tuotteita Suomessa kuljettavista rekoista 70% kulkee uusiutuvalla dieselillä. Kaikki Hesburgerin rekat käyttävät uusiutuvaa dieselöljyä, joka on valmistettu muun muassa ranskalaisten perunoiden paistamisessa käytetystä rasvasta.
Yllättäen biodieselin voiteluominaisuudet ovat paremmat kuin fossiilisen dieselöljyn, jolloin sen käyttö voi hieman hidastaa moottorin kulumista.
Uusiutuva dieselpolttoaine on kalleinta, millä autonsa voi Suomessa tankata.
Viinaa bensatankkiin
Bensiiniauton ekologisoimiseen on kaksi keinoa, etanolipolttoaine ja biokaasu. Niistä ensin mainittu sisältää noin 85% etanolia eli etyylialkoholia eli väkiviinaa. Loppu 15% on bensaa, jota seos sisältää syttymisen helpottamiseksi. Joissain lämpimämmissä maissa, kuten Brasiliassa käytetään ajoneuvoissa 100% etanolia.
Etanolipolttoaineen etanoliosuus valmistetaan käymisellä hiivojen avulla biojätteestä ja lopuksi tislaamalla käymisseoksesta etanoli erilleen. E85/RE85-polttoaineella voi oman autonsa hiilijalanjälkeä pienentää 80%. Jos ajatellaan vain bensan osuutta polttoaineessa, etanolipolttoaineella tavallinen perheauto kuluttaa bensaa mopon verran. Ei paha!
Suomen huoltoasemilla etanolipolttoaine on nimillä RE85 ja E85, joista jälkimmäisessä bensan osuus on tavallista bensaa ja RE taas tarkoittaa seosta, jossa bensiinikin on reformuloitu runsashappiseksi. Kumpikin haisee pontikalta, jossa on bensaa seassa – ja sitähän se onkin.
Oktaaniluku etanolipolttoaineella on 110, minkä ansiosta turbomoottoreiden ahtopainetta voi nostaa. Siis turbomoottoreista saa etanolilla enemmän tehoja.
Etanolipolttoaineen lämpöarvo on pienempi kuin bensan. Siksi sitä tarvitaan 28% enemmän kuin bensaa. Jotkin, lähinnä amerikkalaiset tai ruotsalaiset autot voivat käyttää etanolipolttoainetta ilman mitään muutoksia. Jos auton mallimerkintä sisältää sanan flex, se tarkoittaa yleensä soveltuvuutta etanolipolttoaineelle. Muihin ruiskutusautoihin on asennettava etanoliboksi eli muunnin, joka pidentää polttoaineen ruiskautuksien pituutta. Se asennetaan ruiskutussuuttimien johtojen väliin.
Etanolibokseja on saatavissa sekä epäsuoralla ruiskutuksella varustettuihin että suoraruiskutusautoihin. Kotimaisia etanolibokseja ovat Step One Techin eFlexfuel ja Fuelflexfinlandin Smart Fuel Control E85. Niissä on anturit, jotka analysoivat ruiskutusjärjestelmään menevää polttoainetta ja laite säätää toimintaansa etanolipitoisuuden mukaan. Siksi näillä varustettua autoa voi edelleen ajaa myös bensalla.
Halvimmissa etanolibokseissa, kuten Bioadapterissa, ei ole etanolianturia, mutta käyttäjä voi säätää boksia valitsemalla nappia painamalla suunnilleen oikean seossuhteen. Jos auto ei kulje kunnolla, seis ja uudestaan säätämään. Joissain maissa myytävät etanolimuunnossarjat on tarkoitettu E54-polttoaineelle, jossa on vähemmän etanolia kuin (R)E85:ssa.
Kaasutinautoissa tarvitsee etanolipolttoaineen seosta säätää kaasuttimen seossäätöruuveista. Kaikkien 2006 lähtien valmistettujen autojen polttoainejärjestelmien täytyy kestää etanolia, koska sitä on kaikessa bensiinissä 5-10 prosenttia.
Autonvalmistajat eivät suosittele etanoliboksien asennusta niin kuin ne eivät suosittele minkään ei-alkuperäisen osan tai laitteen asennusta valmistamiinsa autoihin.
Bioetanolipolttoainetta saa Suomessa liki 200:lta huoltoasemalta. Helpoin tapa löytää tankkauspaikat on käyttää Tankille-sovellusta kännykässä. Se kertoo muidenkin polttoaineiden tankkauspaikat.
E85 on halvempaa kuin bensiini, mutta sitä kuluu noin 30% enemmän.
Muunnos kaasuautoksi on isompi projekti
Bensiiniautot on mahdollista muuttaa kaasuautoiksi asentamalla niihin kaasusäiliöt, paineensäädin ja ohjausyksikkö. Muunnoksia tekevät esimerkiksi Terra Gas Finland ja Helsingin Autoextra.
Kaasuautoissa käytettävä kaasu on metaania riippumatta siitä, onko sen alkuperä maan alla vai biojätteessä. Nimittäin biokaasu on kemiallisesti samaa metaania kuin maakaasu. Biokaasu valmistetaan biojätteestä mädättämällä eli eri tavalla kuin bioetanoli. Mädättämällä biojätteet ja myös esimerkiksi risut, puiden lehdet ja ulosteetkin muuttuvat biokaasuksi.
Kaasusäiliön koko vaikuttaa suoraan ajomatkaan ja jälkiasennusta mietittäessä onkin tehtävä kompromissi säiliön koon ja jäljelle jäävän tavaratilan suhteen. Tehdasvalmisteisissa kaasuautoissa kaasusäiliöt on integroitu auton koriin tai koteloitu huomaamattomiksi.
Tulevaisuudessa voi kaasuauton vaihtoehtoisena polttoaineena olla vety (H2), kunhan sen jakeluverkosto kehittyy. Vetyä voi valmistaa vedestä esimerkiksi tuulisähköllä ja sen pakokaasuissa on vain vesihöyryä.
Moottoritilassa kaasumaisesta polttoaineesta kertoo vain paineensäädin.
Suomi ei juurikaan suosi uusiutuvilla ajamista
Huhtikuussa 2025 E85/RE85 maksoi Suomessa 1,2 – 1,4 euroa litralta. Kun polttoainetta kuluu noin 30% enemmän kuin bensa-autolla, vastaa hinta sitä, että bensa maksaisi noin 1,6 – 1,8 €/l.
Rahallinen säästö ei siis ole suuri. Monelle etanoliautoilijalle tärkeämpi asia onkin ilmaston hyvinvointi.
Uusiutuvan dieselin tankkaaminen vaatii hiukan henkilökohtaista motivaatiota, koska se on hiukan kalliimpaa kuin fossiilinen diesel. Huhtikuussa 2025 uusiutuva diesel oli kalleinta, millä huoltoasemalla voi tankata, noin 1,8 €/l. Fossiilinen diesel on nykyään vain vähän halvempaa kuin bensa, jolloin dieselauton polttoainevero tuntuu lähinnä rangaistukselta. Dieselmoottorin etu on kuitenkin noin 25% pienempi polttoaineen kulutus kuin bensamoottorilla ja siten pienemmät hiilidioksidipäästöt. Eli dieselvero on rangaistusta pienemmistä hiilidioksidipäästöistä.
Biokaasulle ja maakaasulle ei voi suoraan suoraan laskea litrahintaa, koska kaasun määrä riippuu sen paineesta. Siksi huoltoasemien hintapylväissä kerrotaan kilohinta, joka oli huhtikuussa 2025 biokaasulle noin 2,2 €/kg. 95E10-bensiinin kilohinta oli noin 2,4 €/kg ja dieselöljyn 2,3 €/kg. Biokaasu oli siis halvempaa kuin bensiini ja dieselöljy.
Polttoaineverot ovat 17 000 km vuodessa ajettavalle dieselautolle luokkaa 2€/100 km, kaasuautolle 1 €/100 km ja sähköautolle 0,5 €/100 km.
EU:n jakeluvelvoittteen mukaan tietyn prosenttiosuuden huoltoaseman polttoaineesta täytyy olla uusiutuvista aineksista tulevaa. Vuonna 2025 jakeluvelvoite on EU:ssa 16,5%. Toisin sanottuna bensasta ja dieselöljystä tuon verran on periaatteessa uusiutuvista polttoaineista koostuvaa. Jakeluvelvoitteen tarkoituksena on edistää kestävien uusiutuvien polttoaineiden käyttöä bensiinin ja dieselöljyn korvaamiseksi liikenteessä. Siis bensa- ja dieselkuskit osallistuvat ympäristötalkoisiin 16,5 prosentilla, haluavat tai eivät. Kuitenkin konkreettista uusiutuvien jakelua polttoaineissa voi vähentää myymällä sähköautoihin uusiutuvasti tuotettua sähköä.
Bensiineistä 95E10 sisältää nimensä mukaisesti 10% etanolia ja 98E5 vain 5%. Vuonna 2030 jakeluvelvoitteen on suunniteltu olevan 34 %. Jos kuitenkin haluttaisiin pysäyttää ilmastonmuutoksen eteneminen kokonaan, pitäisi jakeluvelvoitteen olla lähellä sataa prosenttia.
Suomessa uusiutuvista polttoaineista vain biokaasu on selkeästi halvempaa kuin fossiilinen vaihtoehto. Ranskassa E85 maksaa 0,8 €/l ja bensa taas 1,7 €/l eli uusiutuva etanolipolttoaine maksaa noin puolet fossiilisen bensan hinnasta. Halvempi hinta siis kannustaa ajamaan uusiutuvalla polttoaineella. Suomessakin saisi tällaista kannustusta olla.
Muuntotukea Suomen valtio maksoi, jos auto muutettiin käymään etanolipolttoaineella tai kaasulla. Muutoskatsastuksen jälkeen auton omistaja saattoi anoa 200€ muutostukea, jos auto konvertoitiin kulkemaan korkeaseosetanilla (E85, RE85) ja 1000 €, jos auto konvertoitiin kaasukäyttöiseksi. Muuntotuki poistettiin vuonna 2024.
Bensiiniauton muunnos bioetanolikäyttäiseksi maksaa teetettynä noin 600€ ja biokaasumuunnos 2500-4500 euroa. Muunnosten hinnoista voisi vähentää muuntotuen, jos se olisi vielä olemassa.
Yksi tapa päästä ajamaan ekologisesti on käydä ostamassa Ruotsista käytetty etanoli-Saab tai -Volvo. Tai sitten ostaa käytetty kaasuauto.
ST1:llä uusiutuvat polttoaineet on merkitty vihreillä hinnoilla.
Uusiutuvien polttoaineiden tulevaisuus on hyvä
1900-luvulla pelättiin, että öljy loppuu. Nyt, kun ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on jo tapahtumassa, ongelmana onkin se, että öljyä riittää. Kaikki maaperästä ilmakehään siirtyvä hiili pahentaa ilmastonmuutosta.
Biokaasua on mahdollista valmistaa mädättämällä mistä tahansa, mikä suostuu mätänemään, siis kaikesta orgaanisesta. Biokaasun valmistusaineiksi sopisivat esimerkiksi tienvarsien vesakot, pelloilta sadonkorjuussa saatava olkisilppu tai merestä kerättävä levä.
Tulevaisuudessa biodieselin yhtenä raaka-aineena voi olla mäntyöljy, jonka tuotanto voidaan liittää puuhakkeen valmistamiseen. Biodieseliä voidaan valmistaa myös altaissa viljeltävästä merilevästä. Lisäksi bakteerit voidaan valjastaa tuottamaan kaikkien muidenkin biopolttoaineiden raaka-aineita, kuten ne jo tekevät biokaasureaktoreissa. Nykyään bioetanolia valmistetaan hiivoilla biojätteestä, mutta sopivien katalyyttiaineiden avulla sitä on mahdollista valmistaa ilman sisältämästä hiilidioksidista ja vedestä, vaikkapa tuulisähköä käyttämällä.
Toki hiilidioksidista ja vedestä on mahdollista valmistaa synteettistä bensiiniäkin, joka menee bensamoottoriin ilman mitään lisälaitteita. Synteettistä kerosiinia tehdään jo. Mutta siinä vaiheessa, kun synteettistä bensiiniä voidaan alkaa valmistaa järkevään litrahintaan, melkein kaikki maa-ajoneuvot liikkuvat jo sähköllä.
Kaikilta huoltoasemilta ei saa vielä biopolttoaineita, kuten niillä ei saa vielä ladattua sähköautoaankaan. Mutta kysynnän ja tarjonnan laki auttanee asiaa, jos kysyntä lisääntyy.
Vihreä siirtymä on menossa. Sähkö korvaa vähitellen bensan, dieselöljyn ja kaasun polttoaineina. Sitä odotellessa kannattaa ajaa nykyiset polttomoottoriajoneuvot loppuun biopolttoaineilla.
Tämän isompi ei bensiiniauton E85-muunnos ole.
